Työpaikkojen ja toimistorakennusten tulevaisuus

19 kesäkuuta 2020

Toimitilojen tulevaisuudesta on keskusteltu paljon. Juttelimme asiasta Helle Nøhr Holmstrømin ja Tiago Pereiran kanssa, jotka työskentelevät arkkitehteinä Schmidt Hammer Lassenilla (SHL). Kysyimme, mikä on heidän näkemyksensä tulevaisuuden toimistorakennuksista.

NA, MultiFlex Fibral Baffles 12x48, Kitchen, Office, Gensler Tampa Office, Gensler

Gensler Office

Tarkastelussa tulevaisuuden trendit

Maaliskuun 2020 alusta lähtien monet ihmiset ovat työskennelleet kotona COVID-19-pandemian takia. Tämä on johtanut laajaan keskusteluun toimistotilojen roolista ja siitä, muuttuvatko työpaikat ja liikerakennukset sellaisina kuin ne tunnemme tällä hetkellä.

Saadaksemme näkemyksiä puhuimme SHL:n työpaikkastrategian asiantuntijan Helle Nøhr Holmstrømin ja SHL:n kumppanin Tiago Pereiran kanssa. Keskustelimme yhdessä toimitilojen ja liikerakennusten roolista, työpaikkatrendeistä, materiaalistandardeista sekä peruskorjausten ja uusien rakennusten roolista.

Mitä ajatuksia sinulla on toimistosuunnittelun tulevaisuudesta?

TP: Tällä hetkellä on paljon artikkeleita siitä, mitä voi tapahtua tai mahdollisesti tapahtuu, etenkin suurempien yritysten kanssa. Uskon, että toimistosuunnittelun tulevaisuus on enemmänkin yhteistyöympäristö, johon ihmiset voivat kokoontua jakamaan kokemuksia.

Näemme suuntauksia yhteistyö-, oppimis- ja esitystiloissa, jotka alkavat löytää synergioita. Luomme erilaisia ​​alueita, jotka tukevat ihmisen eri ​​toimintoja. Työntekijät haluavat olla yksin, mutta kuitenkin sosiaalisessa yhteydessä. Luulen, että nämä ovat jännittäviä asioita, kun verrataan niitä muihin luokitteluihin, kuten kirjastoihin. Mitä tämä paikka voi tehdä, jonka voimme tuoda myös työpaikoille? Yritämme oppia erilaisista rakennustyypeistä nähdäksemme, kuinka voimme tukea näitä arkipäivän ihmisten tavanomaisia, inhimillisiä perustarpeita.

HNH: Toimistojen tulevaisuus pitää sisällään erilaisia ​​asioita. Olemme puhuneet tästä ja mielestämme on mielenkiintoista nähdä, että ihmiset tapaavat toimistossa enemmän yhteistyötä vaativan työn merkeissä. Tulee olemaan enemmän tiloja, jotka tukevat yhteistyötä ja toisaalta alueita, jotka tukevat tiedon jakamista. Voit tehdä kotona helposti työtehtävät, jotka vaativat keskittymistä. Ne voitaisiin tehdä myös jossain muussa paikassa, jossakin kaukana pääkonttorista ja lähempänä kotia. Joten sen sijaan, että kaikki palvelut pakataan yhteen toimistoon yritykset voisivat miettiä, jos olisi tehokkaampaa ja järkevämpää olla monia toimipisteitä paikoissa, jotka ovat lähellä työntekijöiden koteja.

Mutta mielestäni keskustelu koskee myös yrityskulttuuria. Emme näe toimistotilojen tulevaisuuden olevan joko - tai. Sen on oltava molempia, koska parempi yrityskulttuuri voidaan luoda olemalla yhdessä ihmisten kanssa. Monet yritykset ovat tehneet tämän onnistuneesti myös etätyössä. He ovat jo aiemmin luoneet vahvan ja yhtenäisen kulttuurin ja ihmiset voivat lähestyä toisiaan helposti.

Pääkonttorilla on edelleen tärkeä rooli. Sitä tulisi silti pitää toiminnan keskipisteenä yhteisen kulttuurin luomisessa sekä sosiaalisten toimintojen ja toisten kunnioittamisen tukemisessa. Meidän on myös ymmärrettävä, että emme toimi vain itseämme varten vaan myös yhteisen tarkoituksen. Tulevaisuuden toimistot voivat myös vaihdella yrityksittäin.

Tiedämme, että kun ihmiset työskentelevät heidän on ratkaistava ongelmia yhdessä. Meillä on tapana ratkaista ongelmia ihmisten kanssa, joista pidämme ja joiden kanssa tulemme toimeen. Meidän on ratkaistava ongelmia ihmisten kanssa, joihin luotamme, joten meillä on oltava paikka, jossa kehittää luottamusta.

TP: Yhteyden löytäminen ihmisten kanssa tapahtuu tyypillisesti, kun näet jonkun henkilökohtaisesti ja katsot heitä silmiin. Vain henkilökohtainen vuorovaikutus antaa inhimillisen sosiaalisen näkökulman.

HNH: Useimmissa tapauksissa meillä on parempia innovaatioita yhdessä. On joitain, jotka voivat tehdä sen yksin, mutta yleensä pääsemme parhaisiin ratkaisuihin yhdessä. Uskon, että monet yritykset haluaisivat edesauttaa sitä. Mielestäni tämä on erittäin mielenkiintoinen kokeilu, jonka olemme käyneet läpi. Olisi sääli, jos emme käyttäisi tätä kokemusta asioiden parantamiseen. Hyvinvointi on kaikkien projektien lähestymistavan keskipisteessä ja uskomme, että siitä voi todella olla hyötyä ihmisille pitkällä aikavälillä.

Luuletko, että ajatus perinteisestä toimistotilasta on muuttunut jo jonkin aikaa?

HNH: Se on alkanut kehittyä. Tätä luottamusta ja joustavuutta on toivottu, mutta se on ollut vaikeaa tuottavuuden menettämisen pelon takia.

TP: Sanoisin, että koronavirus vain kiihdytti tätä trendiä. Se, mitä olisi voinut tapahtua kymmenen vuoden aikana, on tapahtunut nopeutetusti kahdessa vuodessa. Voidaan myös sanoa, että "työnteko mistä tahansa" -trendi on erittäin myönteinen muutos. Nyt voimme nähdä työntekijöiden menevän työnantajiensa luokse haluten lisää joustavuutta. Saattaa myös olla, että työnantajat harkitsevat organisaatiota uudelleen ja esittävät kysymyksen "miten voimme toimia eri tavalla ja olla onnellisempia?"

Jos toimistoista tulee enemmän ’yhteistyötiloja’ ja siellä käy mahdollisesti vähemmän työntekijöitä päivittäin, voiko liiketiloja käyttää myös muuhun tarkoitukseen?

TP: Kun muutimme nykyiseen toimistoomme Århusissa, eräs kokki otti meihin yhteyttä ja kysyi, olisiko hänen mahdollista hoitaa ruokalaa työpäivän aikana ja pitää samalla itsenäistä ravintolaa kanttiinissa illalla. Ajattelimme sen olevan hieno idea. Se osoittaa, että rakennusta voidaan käyttää myös toimiston tarpeiden ulkopuolella ja samalla kehitetään yhteisöllisyyttä. Jos yritykset näkevät synergian, toimistorakennukset voivat olla muutakin kuin vain paikka, jonne ihmiset menevät klo 9.00-17.00 aikana. Paikan kulut voidaan jakaa, mikä on kiinnostava ajatus kiinteistön omistajille, koska tiloista maksetaan myös iltaisin.

HNH: Asiaan liittyy myös toisenlainen elementti. Jos asut naapurustossa ja asut lähellä kello 17.00 suljettavaa toimistorakennusta, sinulla ei todennäköisesti ole erityisiä tunnesidettä rakennukseen. Jos rakennuksesta tulee yhtäkkiä osa yhteisöäsi sen ollessa käytettävissä ja avoinna, voit kehittää tunnesiteen rakennukseen sen antaessa sinulle jotain. Siitä tulee integroitu osa sitä, millä alueella haluat asua, ja mitä mukavuuksia sinulla on lähellä. Se voi saada meidät tuntemaan olomme turvallisemmaksi ja mukavammaksi naapurustossamme.

Mitä uusia standardeja tullaan näkemään toimistotiloissa tulevaisuudessa?

HNH: Parempi hygienia ja puhtaus työpaikoilla. Ympärillämme on paljon bakteereja, jos emme pidä työpaikkaamme puhtaana. Joten luulen, että hygienia ja puhtaus ovat asioita, joista pidetään jatkossa huolta. Kun sisätiloja suunnitellaan sairaaloissa, on käytettävä tietyntyyppisiä materiaaleja tiettyjen vaatimusten vuoksi. Sama tilanne voidaan alkaa näkyä toimistoissa, mutta eri tasolla. Voi olla uusi tapa tarkastella helposti puhdistettavia materiaaleja, jotka eivät ei houkuttele bakteereja.

TP: Luonnollisiin materiaaleihin keskitytään paljon. Luulen, että materiaalitunnukseen on aivan uusi lähestymistapa. Mikä on materiaalin koostumus ja alkuperä? Luulen, että kuulemme tulevaisuudessa puhuttavan vielä enemmän tästä materiaalipassista. Ihmiset jakavat työpöydät ja tilat, joten valintoihin vaikuttavat materiaalit, jotka on helppo puhdistaa ja joissa on enemmän luonnollisia materiaaleja.

HNH: Uskon, että tarkastelemme enemmän myös omaa toimistoamme. Meillä on paljon papereita pöydällä ja paljon johtoja pöydän alla, joten siivoojien on vaikea tehdä kunnollista työtä. Nämä ovat asioita, joihin kiinnitämme parempaa huomioita. Se on asia, joka meidän on tehtävä itse.

Mikä on mielestäsi remontin rooli?

TP: Taloudellisen ja kestävän kehityksen näkökulmasta meidän pitäisi harkita mukautuvampaa uudelleenkäyttöä ja muutoksia sekä vähemmän uusia rakennuksia. Se on melkein itsestäänselvää. Pandemia osoitti myös, että voimme tasoittaa myös muita käyriä, mukaan lukien luonnonvarojen hyödyntämistä.

HNH: Rakastamme uusien rakennusten rakentamista, koska voimme oppia ja kehittyä joka kerta. Rakastamme myös sitä, kun on jo olemassa olevaa tilaa voidaan muuntaa ja parannella. Molemmat tuovat meille haasteita. Esimerkiksi joillakin asiakkailla voi olla pieni budjetti ja se vaatii meitä etsimään enemmän ratkaisuja ja ajattelemaan vielä terävämmin.

 

Erityiset kiitokset Helle Nøhr Holmstrømille ja Tiago Pereiralle.