Hyvä ääniympäristö parantaa ihmisten tietoisuutta meluongelmista

Saki Noguchi (Meiji University, Japani)
20 tammikuuta 2020

Japanissa tehty tutkimus osoittaa, kuinka hyvällä akustiikalla on tärkeä rooli lasten kehityksessä sekä miten se voi parantaa opettajien tietoisuutta vallitsevasta ääniympäristöstä. Oppilaitosten tulisi ottaa meluhaitat huomioon yhtenä tärkeimmistä asioista terveellisiä kouluympäristöjä luodessa.

RockWorld imagery,The Big Picture, kids, school, people, children

Oikeanlaisen oppimisympäristön luominen on tärkeää, jotta lapsien henkisiä- ja fyysisiä kehitysvaiheita voidaan tukea. Tällä hetkellä japanilaisissa esikouluissa on akustiikkaan liittyviä ongelmia, kuten melu ja jatkuva jälkikaiunta. Koska akustiselle suorituskyvylle ei ole rakennusstandardeja, monissa esikouluissa ei ole riittävää äänenvaimennusta ja äänieristystä. Lisäksi lasten äänenkäyttö voi olla voimakasta. Sosiaalisten odotusten mukaisesti esikoulunopettajat uskovat yleensä myös, ettei lasten ääniä tulisi hillitä, sillä lasten tulisi saada olla vilkkaita ja täynnä energiaa.

Sen vuoksi ääniympäristö esikouluissa voi muuttua hyvin meluisaksi. Toisaalta joissakin maissa standardit vaativat akustisen suorituskyvyn, joka on yhtä suuri tai parempi kuin peruskouluissa. Erityisesti Saksassa, jossa on samanlaisia ​​haasteita esikouluissa kuin Japanissa, on löydetty tapa puuttua meluongelmiin parantamalla sekä ympäristö- että sosiaalijärjestelmiä.

Ääniympäristö saksalaisissa esikouluissa

Saksalainen standardi (DIN 18041) on edellyttänyt samanlaista äänenvaimennusta esikouluissa ja peruskouluissa vuodesta 2004 lähtien. Lisäksi vuoden 2016 DIN 18041 on vaatinut parempaa akustista suorituskykyä osallistavaan koulutukseen. Tämä on vain standardi eikä määräys, mutta tutkimuksessa vahvistettiin äänenvaimennuksen ja äänieristyksen vakiintuminen. Vaikka lasten äänenkäyttöön liittyviä meluhaittoja esiintyi, sosiaalipolitiikassa on tehty oikeudellinen päätös, jonka mukaan "lasten äänet eivät ole melua". Tämä päätös on mahdollistanut oikeudellisten uudistusten tekemisen ja takaa lasten oikeuden leikkiä vapaasti.

Entä saksalaisten esikoulujen ääniympäristö, jossa akustinen suorituskyky on sopiva ja lasten äänet saavat kuulua? Tutkimuksen mukaan saksalaisten lasten äänitaso on hiljaisempi kuin Japanissa. Vaikka ulkona pelatessa oli vilkasta, ääniympäristö oli rauhallinen leikkiessä sisätiloissa. Todettiin, että sopiva akustiikka auttoi vähentämään äänten sekoittumista, jolloin äänitaso pysyi hallinnassa. Lisäksi esikouluopettajat ovat hyvin tietoisia esikoulussa vallitsevasta ääniympäristöstä.

Mikä tekee saksalaisista esikouluista erilaisia?

Japanissa opettajat eivät halua ajatella lasten ääniä meluna ja kontrolloida niitä. Toisaalta Saksassa opettajat uskovat, että lasten tulisi hallita äänitasoa, samalla kuitenkin antaen heidän leikkiä ja pelata vapaasti. Ääniympäristöä säädettiin näyttämällä sopivia käyttäytymismalleja sekä parantamalla tilojen akustiikkaa. Opettajat ehdottivat ääntä vaimentavia käsittelyitä luokkahuoneisiin, joissa on pitkä jälkikaiunta-aika. Näitä tärkeitä asioita ei ole otettu huomioon Japanissa.

Hyvä ääniympäristö parantaa ihmisten tietoisuutta meluongelmista

Saksassa tapaukseen liittyy useita tekijöitä, kuten lasten näkemykset, koulutusfilosofia ja sosiaalisen insituution rooli. Uskomme kuitenkin, että asianmukaisella akustisella ympäristöllä on mahdollisuus parantaa ihmisten tietoisuutta meluongelmista. Japanissa tehtiin kokeilu, jossa asennettiin äänenvaimennusmateriaalit luokkahuoneeseen. Kokeiluun osallistuneet opettajat tunnistivat ei-toivotut äänet sekä sen, että meluisalla ääniympäristöllä oli erilaisia kielteisiä vaikutuksia heidän toimintaansa. He tulivat tietoisimmiksi hyvän akustiikan tärkeydestä. Japanissa esikoulujen akustiset standardit julkaistaan tänä vuonna. Toivon, että tämä mahdollistaa akustisen suorituskyvyn parantamisen japanilaisissa kouluissa sekä lisää opettajien tietoisuutta hyvän ääniympäristön tärkeydestä.