Koronaviruspandemia hiljensi kaupunkeja ympäri maailman keväällä 2020. Äkillinen ympäröivän melun väheneminen sisätiloissa huomattiin varmasti myös kotikonttoreissa ja -kouluissa. Kansainvälinen meluntorjuntapäivä kuitenkin kannustaa ihmisiä pohtimaan, miten meluttomamman arjen saisi jatkumaan myös normaalioloihin paluun jälkeen.
Kansainvälinen meluntorjuntapäivä herättelee ihmisiä
Huhtikuun 29. päivä vietetään jälleen vuosittaista meluntorjunnan päivää, englanninkieliseltä nimeltään International Noise Awareness Day. Jo 25. kertaa järjestettävän päivän tarkoituksena on herätellä ihmisiä tekemään jotain melulle, jota kohdataan niin työssä, vapaa-aikana kuin opiskeluissa. Hankkeen takana on yhdysvaltalainen kuuloalan järjestö, Center for Hearing and Communication.
Melu ei vain ärsytä vaan aiheuttaa jopa ennenaikaisia kuolemia
Melu ärsyttää monia, mutta sillä voi olla myös vakavampia seurauksia ihmisen terveydelle. Europan ympäristökeskuksen (EEA) uuden raportin mukaan jopa 100 miljoonaa ihmistä Euroopassa altistuu jatkuvasti ympäristömelulle, josta on haittaa heidän terveydelleen.
Raportissa on arvioitu, että melu muun muassa vaikuttaa 48 000 uuden sydänsairauden puhkeamiseen ja aiheuttaa 12 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Arvioiden mukaan 22 miljoonaa ihmistä kokee myös kroonista merkittävää haittaa melusta, ja 6,5 miljoonan ihmisen uni häiriintyy jatkuvasti melusta.
Vaikka ilmansaasteet aiheuttavat edelleen suuremman osan ennenaikaisista kuolemista meluun verrattuna, on melulla suurempi vaikutus ihmisten elämänlaatuun ja mielenterveyteen.
Sisätilojen melu vaikuttaa oppimiseen ja työhyvinvointiin sekä on uhka tietosuojalle
Ympäristömelun lisäksi sisätilojen melu on ihmisille haitallista. Ympäristöministeriön ohjeessa rakennuksen ääniympäristöstä todetaan ykskantaan, että melu tai puutteellinen ääniympäristö voi aiheuttaa merkittävää terveys- tai viihtyisyyshaittaa asunnoissa sekä muun muassa opetus-, toimisto-, ruokailu- ja hoitotiloissa.
Esimerkiksi kouluissa taustamelu voi aiheuttaa oppilaille puheen kehityksen häiriöitä, kuullun ymmärtämisen häiriöitä sekä ärsytystä. Kansainvälinen terveysjärjestö WHO suosittaakin luokkahuoneiden desibelirajaksi 35 db. Päiväkodeissa ja kouluissa altistutaan kuitenkin päivittäin keskimäärin 70–80 desibelin äänentasoille. Ajoittain äänentasot voivat nousta jopa yli 90 desibelin.
Myös toimistoympäristössä työtilojen viihtyisyyttä vähentää huonoksi koettu akustiikka. Leesman Review'n tekemän tutkimuksen mukaan 76 % toimistotyöntekijöistä pitää meluttomuutta tärkeänä työpaikan ominaisuutena. Kuitenkin vain 30 % on tyytyväinen työpaikkansa melutasoon.
Työterveyslaitoksen mukaan nykyaikaisissa monitilatoimistoissa haitoiksi koetaankin työrauhan ja yksityisyyden puute. Häiritseväksi koetaan myös lähistöltä kuuluvan puheäänen aiheuttama työn keskeytyminen.
Tilojen viihtyvyyden lisäksi toimivalla akustiikalla on tärkeä rooli tietosuojan toteutumisessa. Esimerkiksi terveydenhuollon tiloissa tai missä tahansa työpaikalla ei herkkäluonteisia asioita voida käsitellä, jos ne kantautuvat ulkopuolisten korviin. Asianmukaisessa ääniympäristössä voidaankin käydä luottamuksellisia keskusteluja ilman huolia tietosuojasta.
Sisätiloissa melua voi torjua akustoinnilla
Rockfonin myyntijohtaja Heikki Partti muistuttaa, että jopa 92 % yrityksen toimintakustannuksista liittyy henkilökuntaan. Viihtyisä työympäristö luo sitoutuneempia työntekijöitä, ja sitoutuneet työntekijät taas tuottavat keskimäärin 30 % parempaa tulosta.
