bucket_iconCreated with Sketch.

Viisi kysymystä akustiikasta

17 maaliskuuta 2020

Tässä artikkelissa kansainvälinen akustiikkasuurlähettiläämme Pascal van Dort vastaa akustiikan suunnittelusta useimmiten esitettyihin kysymyksiin.

sound, noise, wellbeing, emotions, health, acoustics, productivity

Äänet ja melu voivat vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti. Upea akustiikka saattaa parantaa keskittymiskykyä ja tuottavuutta sekä auttaa nauttimaan elämästä enemmän.

Meitä ympäröi aina ääniä. Ne voivat vaikuttaa tunteisiimme ja toimintoihimme. Tämä puolestaan vaikuttaa hengitykseen, sydämen lyöntitiheyteen ja aivoaaltoihimme. Muistatko, miltä tuntui, kun herätyskello soi aamulla tai kuuntelit musiikkia autossasi?

Huonessa vallitsevan akustiikan ymmärtäminen edellyttää, että äänen eteneminen tunnetaan. Vaienna siis ajatuksesi, istu rentouttavaan asentoon ja keskity huonetilan akustisen suorituskyvyn parantamiseen.

Ääni liikkuu –  miten se etenee huonetilassa?

Ääniaallot ovat mekaanisia värähdyksiä, jotka liikkuvat ilman tai veden kaltaisessa aineessa. Ne heijastuvat, imeytyvät, siirtyvät ja hajoavat. Miksi laulaminen suihkussa kuulostaa paremmalta kuin makuuhuoneessa?

Kylpyhuoneen kovat ja/tai tasaiset pinnat heijastavat ääniaaltoja. Makuuhuoneessa puolestaan on runsaasti vuoteen kaltaisia pehmeitä materiaaleja. Ne imevät ääntä itseensä.

Toimistoissa käytettävät materiaalit, rakenteet ja pinnat imevät tai heijastavat ääntä. Niitä ovat esimerkiksi seinät, ripustetut alakatot ja lattiat.  Lisäksi työpöydät, kaapit ja kasvit hajottavat ääniä.

Katsopa ympärillesi: miltä huoneessasi kuulostaa? Tämän tilan akustiikkaa on ehkä parannettava. Tällöin akustiikan merkitys täytyy ymmärtää ennen aloittamista.

sound wave, sound absorption, sound diffusion, reflection, acoustics, sounds

Äänen ja melun ero - miksi akustiikkaa tarvitaan?

Aloitetaanpa määrittelemällä akustiikka. Se on huonetilan ominaisuus, joka määrittää äänen kuuluvuuden huoneessa. Arkkitehtoninen akustiikka (huonetila ja rakennus) voi vaikuttaa ympäristöön terveyteen ja tyytyväisyyteen huomattavasti.

Puutteellinen akustiikka sairaaloissa nostaa verenpainetta ja sydämen sykettä.[1] (Hagerman et al., 2005). Oppilaitoksissa kunnollinen akustiikka parantaa oppilaiden valppautta, suorituskykyä ja ymmärrystä sekä vähentää opettajien äänen väsymistä.[2] (Castro-Martínez J.A. et al., 2016). Leesman Index -tutkimuksen mukaan 76 % toimistotyötä tekevistä kehottaa kiinnittämään työpaikoilla huomiota meluun. Vain 30 % on tyytyväisiä meluun työpaikoillaan.[3] (Leesman Index, 2019). Kun akustiikka on kunnossa ja keskittymisen herpaantumista äänielementtejä vähennetään, saadaan aikaan useita hyötyjä.[4] (Sykes, D M., 2004):

 

  • 48 % parempi henkilöstön keskittymiskyky
  • 51 % pienempi henkilöstön keskittymiskyvyn herpaantuminen
  • 10 % vähemmän virheitä
  • 27 % vähemmän stressiä

 

Vaikka melu vaikuttaa jokaiseen, siihen kiinnitetään vain vähän huomiota. Kun akustiikka otetaan huomioon jo suunnitteluprosessin alussa, puutteellinen akustiikka sisätiloissa voidaan välttää. Eikö kuulostakin hyvältä?

Liikaa tai liian vähän – mitä hyvä akustiikka huoneessa merkitsee?

Huoneen ulkonäköön kiinnitetään runsaasti huomiota, mutta miksei sen akustiikkaan? 

Huonetilan akustiikka määräytyy sen tarkoituksen ja käyttämisen mukaan. Kirkoissa yleensä kaikuu voimakkaasti. Tällainen akustiikka soveltuu urkumusiikille erinomaisesti. Toisaalta papin saarna ei välttämättä kuulu kovin hyvin. Kaikuminen ja taustamelu vaikuttavat huoneen akustiikkaan.

Kun akustiikka on hyvä, ääni kuuluu kauniina ja selkeänä. Jos esimerkiksi luokkahuoneen ilmastointilaite pitää melua, opettajan on vaikea opettaa.

Selkeä ero - miten akustiikka vaikuttaa äänenlaatuun?

Oletko kuullut orkesterin lyömäsoitinten äänen? Konserttisaleissa äänen heijastuminen, absorboituminen ja hajonta suunnitellaan saamaan orkesterin soittama musiikki kuulostamaan paremmalta. Huonetilassa vallitseva akustiikka voi vaikuttaa äänenlaatuun huomattavasti. Monet akustiikan parametrit vaikuttavat äänen laatuun huoneessa:            ·       

  • Jälkikaiunta-aika (T30): kaiunta (s)
  • Varhaisvaimennusaika (EDT): äänen ensimmäiset heijastumat (s)
  • Selkeys (C80): musiikin koettu selkeys (dB)
  • Speech Transmission Index (STI): puheen selkeys
  • Äänenvoimakkuus (G): koettu äänen taso (dB)

Kun olet seuraavan kerran auditoriossa, harjoitustilassa, meditointihuoneessa tai mediatilassa, kiinnitä huomiota erilaisiin ääniin ja niiden vaikutukseen itseesi.

Mitkä materiaalit imevät itseensä ääntä?

Äänen laatua parantava teknologia on muuttunut huomattavasti kuluneiden vuosikymmenien aikana. Ääntä absorboivat materiaalit voidaan jakaa kolmeen luokkaan: huokoiset, kalvomaiset ja resonoivat. Ääntä absorboidaan yleisesti huokoisten, pehmeiden ja kevyiden materiaalien avulla, kuten mineraali- eli kivivilla.

Absorboivat ominaisuudet voidaan kuvata painotetulla äänenvaimennuskertoimella (αw). Se voidaan esittää prosenttilukuna, jolloin 0,01 kuvaa pienintä mahdollista (1 %) ja 1,00 täydellistä absorboimista (100 %).

Loistava akustiikka ja ihmisten hyvinvointi tietyssä ympäristössä saattaa edellyttää erilaisia ratkaisuja. Me Rockfonilla olemme asiantuntijoita huonon akustiikan korjaamisessa. Voimme ratkaisuillamme muuttaa meluisat tilat mukaviksi, jotta ihmiset viihtyvät paremmin.

sound-absorbing materials, absorption, acoustics, sound coefficient

Referenssejä

[1] Hagerman, I., Rasmanis, G., Blomkvist, V., Ulrich, R., Eriksen, C. A., & Theorell, T. (2005). Influence of intensive coronary care acoustics on the quality of care and physiological state of patients. International Journal of Cardiology, 98(2), 267–270

[2] Castro-Martínez J.A., Chavarría Roa J., Parra Benítez A., González G. (2016). Effects of classroom-acoustic change on the attention level of university students. Centro Interamericano de Investigaciones Psicológicas y Ciencias Afines. Interdisciplinaria, vol. 33, no. 2,

[3] Leesman Index (2019): The Workplace Experience Revolution Part 2, Second digital edition.

[4] Sykes, David M., PhD., 2004, “Productivity: How Acoustics Affect Workers’ Performance in Open Areas”