Remontoiminen tulee olemaan tärkeä osa rakennusalaa tulevina vuosina. Saadaksemme lisätietoja tästä tulevasta trendistä, Rockfonin toimitusjohtaja Parik Chopra kertoo oivalluksia korjausrakentamisesta; millainen rooli hänen mielestään remontoinnilla on Euroopassa ja miksi se on tärkeä sisäilmastolle keskellä COVID-19 pandemiaa.
Mikä on saneerauksen rooli Euroopassa?
Kun muutin ensimmäisen kerran Eurooppaan yli 10 vuotta sitten, minua hämmästytti kaunis arkkitehtuuri ympärilläni. Minua kiehtoo edelleen eurooppalaisten rakennusten viehätys ja rikas historia. Ne kaikki kertovat tarinan, olipa ne sitten historiallisia nähtävyyksiä tai niiden vieressä sijaitsevia kahviloita.
Pelkästään rakennukset kuluttavat 40% tuottamastamme energiasta ja aiheuttavat 1/3 Euroopan kasvihuonepäästöistä. Lisäksi suuri osa elämästämme vietetään sisällä, vanhentuneissa sisätiloissa, joissa on huono eristys ja ilmanvaihto. Kaikki tämä vaikuttaa kielteisesti hyvinvointiin. Oikeanlaisella peruskorjausstrategialla voidaan säästää 50–70 miljardia euroa vuodessa. Jos peruskorjaus toteutetaan asianmukaisesti, sen on keskityttävä päästöjen lisäksi myös ihmisten hyvinvointiin ja työpaikkojen luomiseen.
Yksi asia, jota haluan korostaa on se, miten remontointi voi olla kiehtovaa! Usein arvostamme numeroita enemmän kuin itse rakennuksen tarinaa. Siksi haasteena on säilyttää rikas historia samalla kun rakennuksia päivitetään. Tämä on suurempi haaste Euroopassa, koska yli 80% rakennuskannasta on iältään kaikkea renesanssikaudesta aina viisikymmentä vuotta vanhoihin rakennuksiin. Siksi uskon, että tämä on ainutlaatuinen tilaisuus Euroopalle erottautua globaalilla kartalla olemalla kärkisijoilla aiheessa "innovaatio kunnostamisessa".
Kuinka peruskorjaus ja sisäilmasto täydentävät toisiaan?
Monesti rakennusten omistajat tai vuokralaiset myöntävät korkean melutason, huonon ilmanlaadun ja valaistuksen haitalliset vaikutukset rakennuksen käyttäjille, mutta jättävät ne huomiotta. Meidän ei pidä unohtaa, että rakennuksen pääkustannukset ja tulot ohjautuvat sen käyttäjien mukaan, eivätkä rakennuksesta aiheutuvien laskujen mukaan. Paremmat työ- ja elinolot voivat parantaa tuottavuutta ja auttaa vähentämään terveydenhuoltojärjestelmän kuormitusta, jonka kustannukset voivat olla noin 2% EU:n BKT:sta.
Hyvä uutinen on se, että tämän ongelman ratkaisemiseksi tietoisuuden ja tietotaidon lisääminen kasvaa. WELL-standardi, Leesman Index, akustiset säädökset, VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) -sertifikaatti ja HPD (terveystuoteilmoitukset) ovat vain muutama esimerkki siitä, kuinka paljon työtä on tehty sisätilojen mukavuuden parantamiseksi sekä rakennuksen käyttäjien asettamiseksi suunnitteluprosessin ytimeen.
Remontointi tarjoaa erinomaisen alustan rakennusolosuhteiden päivittämiseen käyttäjien tarpeiden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Remonttihanke voi todella keskittyä rakennuksen käyttäjiin, koska sinulla on alusta asti runsaasti suunnitteluun ja uudistamiseen vaadittavaa tietoa.
Puhuin hiljattain erään arvostetun viraston johtajan kanssa, joka on indeksoinut 90 maassa noin neljä tuhatta toimistorakennusta sen perusteella, kuinka tyytyväisiä työntekijät ovat. Osa hänen jakamastaan tiedosta yllätti minut. Lyhyesti sanottuna, kun työntekijöillä on päivittäisten tehtäviensä suorittamiseen tarvittavat välineet kunnossa, seuraava asia joka vahvistaa sitoutumista, on melun hallinta. Valitettavasti työntekijöiden nykyinen tyytyväisyys melutasoon on luokiteltu alimmaksi (24 parametria 25:stä). Jos tarkastelisimme tätä ajatusta muissa paikoissa, joissa asumme ja vietämme aikaa, ei pitäisi olla yllättävää, että meluongelmat ovat vielä vakavampia ravintoloissa, kouluissa ja vanhoissa asuinrakennuksissa. Yhteiskunnassa on valtava aukko, joka pitää paikata! Akustiikan parantamiseen tarkoitettu kunnostushanke voi olla tapa torjua terveysvaaroja. Se voidaan saavuttaa melko pienillä investoinneilla ja suhteellisen lyhyessä ajassa.
